mie, Nanja, oon jo
Elämäni valo on kaunis ja kaikinpuolin ihana vaimokkeeni Minttu. Minttu on minun sielunkumppani ja en olis parempaa ihmistä elämääni voinut toivoa. Minttu opiskeli myös Oulun seudun ammattiopistossa ja valmistui eläintenhoitajaksi, mutta lähti jatko-opiskelemaan ja työskentelee nykyään seminologina. Mintun kautta syttyi minuunkin kipinä omien lehmien kasvattamisesta. Minttu pitää kaikista eläimistä, herkuista ja tietenki minusta ^^
Meiän pieni perhe ei olis täydellinen ilman muutamia pieniä karvakavereita.
Ekana meille muutti kaks venäläistä kääpiöhamsteria, Hippu ja Hillevi. Hiiripallerot tykkää nukkua, syödä ja juosta juoksupyörässä hikipäässä.
Valitettavasti Hippu kuoli talvella 2014. Hillevi sai kaveriksi kaksi uutta palleroa, Hiliman ja Hilikan. Hilima kuoli yllättäen n. puolivuotiaana synnynnäiseen vikaan, joten dunaa asuttavat nyt siis vain supermummo-Hillevi ja Hilikka. Hillevi kuoli vuonna 2016 ja Hilikka asuttaa dunaa nyt yksin.
Peppi kesällä 2013 |
Peppiskä kesällä 2015 |
Myy ei kanna esikuvansa nimeä kovin hyvin, sillä Myy on kovin herkkä sielu ja aina muka ihan parka. Myy saikin lempinimekseen Winky, kun se näytti ihan kotitontulta.
Ja uusimpana jäsenenä meidän perheeseen liittyi kesällä 2016 kisu. Koska haluttiin jatkaa voimakkaiden naishahmojen nimilinjaa, kisu sai nimekseen Justiina, eli kuten Minttu häntä kutsuu -Purrrstiina. Justiina muutti meille hiirikissaksi ja onkin ihan pienestä asti kantanut oikein reippaasti isoja ja pieniä päästäisiä kuistille meidän nähtäväksi. Oikein puriseva ja ihana kapistus tämä kisu!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
''Happamia'', sanoi kettu!